Jee, jee, jee! Toissa-iltana jo hehkutin uuden villakangastakkini valmistumista Instagramissa. Minulla ei ole ollut villakangastakkia käytössä kahteen talveen ja että se on ottanut aika lailla päähän, se kun kuitenkin on sellainen vaatekaapin peruspilari. Toppatakissa (varsinkaan punaisessa) ei ole kiva mennä joka paikkaan, joten takille oli tosissaan tarvetta. Vuosi sitten takin tekeminen oli jo kovasti ompelulistalla, mutta en oikein löytänyt sävähdyttävää kangasta. Etsin pinnaltaan samantyylistä kangasta kuin tämä, mutta kirjavampaa/raidallisempaa versiota. Nyt uusi takki on tehty ja täällä onnellinen käyttäjä!
Tänä syksynä takin tekeminen oli siis to-do-listan kärkiompeluna. Heti alkusyksystä aloin ajatuksissani antaa paljon jo tilaa tämän tekemiselle, vaikka nyt marraskuun alussa sain vasta sen tehtyä. Kun näin Eurokankaassa tämän kauniin vaaleanruskean Heavy buckle -villasekoitteen syys-lokakuun vaihteessaa, tiesin, että täydellinen kangas oli löytynyt. Ei tarvinnut miettiä, tarviiko ostaa vai ei ja tulisiko lopputuloksesta hyvä, sen tiesi, että tulee.
Malliltaan takki on simppelimmästä päästä, mitä olen tehnyt: ei kauluksia, ei halkioita, ei monimutkaisia taskuja eikä edes kahden kappaleen hihaa. Ihastuin Burdan (12/12) yksinkertaisen tyylikkääseen malliin, jossa oli minusta elegantit leikkaukset ja kauniit saumaan upotetut taskut. Malli oli alunperin pelkästään vyöllä solmittava, mutta tällaiselle vilukissalle se ei talveksi ole paras vaihtoehto. Niinpä lisäsin kaavaan napitusvaran. Lyhensin takkia kymmenisen senttiä sekä avarsin kädentietä hieman kainalon kohdalta, muita muutoksia en tehnyt. Kaava istui yllättävän hyvin, yläosa on kokoa 36 ja vyötäröstä alaspäin olen kaartanut takin kokoon 38. Lehdessä on pari muutakin hyvää kokeilemisen arvoista takkikaavaa, mm. ihana pystykaulusmalli olkapoletteineen, ehkä kokeilen sen sitten kevääksi :). Yksi suosikkiBurdistani muutenkin, jos voi näin sanoa, siitä on tullut mekkoja ommeltua jo ennen blogiakin.
Eniten pelkäsin takin tekemisessä napinläpien tekoa. Paksu ja pinnaltaan pörröinen kangas, johon paininjalan varpaat jäävät vielä helposti kiinni ja junnaamaan, on monelle kotikoneelle melkoinen haaste. Kun sekaan lisätään vielä tukikangas ja etureunan saumanvarat, on paksuus sitä luokkaa, että napinläpien teko tällaistä konkariakin jo väkisin alkaa hermostuttaa. Oli siis koetilkun paikka, johon kokeilin Husqvarnan kahdenlaisia napinläpiä. Kokeilin myös kankaisen kaitalenapinläven, mutta ei sekään näin paksuun kankaaseen oikein sytyttänyt. Haaveenani oli tehdä takkiin räätälinnapinlävet, muuten saanut niitä riittävän siististi onnistumaan, sen ensimmäisen purin takista, kun pyöreä pää ei onnistunut ihan symmetrisesti. Sen sijaan perinnenapinläven, joka on hieman harvempi tikkaukseltaan, mutta myös pyöreäpäinen, sain onnistumaan ja ne takkiin sitten tulivat.
Pienoisista napinläpivaikeuksista huolimatta täytyy silti antaa hyvät pisteet testi-Husqvarnalleni paksujen kohtien ompelusta, sillä minähän ompelen olkatoppaukset ja kuulavanun (Instagram tililläni näkyy kuva tästä härpäkkeestä, jos ihmettelette mikä se on, ommellaan hihanistutussaumaan hihan puolelle) teolliseen tyyliin koneella pitkällä tikillä ja löysällä langankireydellä hiljaista vauhtia suoraan tuohon hihanistutussaumaan. Noin kahden sentin kangaskerrosten paksuudesta (piti oikein mitata saumanvarat, toppaus ja kuulavanu yhdessä :)) kone selviytyi loistavasti. Kun paininjalan laski, tuntui kyllä, että mikään ei laskeutunut mihinkään, mutta niin vain ommeltiin. Samanlaisia kohtia olen aikoinaan ommellut omallakin Husqvarnalla, joten uskalsin hommaan ryhtyä. Takkia en ole itselleni tehnyt reiluun 10 vuoteen, nyt iski kyllä melkoinen innostus!
Yhden kivan jutun haluan jakaa vielä teidän lukijaystävien kanssa. Helmoja ja hepeneitä on juuri tällä viikolla hieman yllättäen liittynyt Eurokankaan yhteistyöbloggaajien joukkoon, aika upeassa seurassa saan olla mm. Mutturallan, Mekkotehtaan ja Weekend chicin kanssa, kaikki meille ompelun ystäville niin tuttuja blogeja! Erityisen kivalta tämä tuntuu kuitenkin siksi, että kyseinen kangaskauppa on ollut mun vakkarikangaskauppa jo lähes 20 vuoden ajan, ensin Tampereella, sitten Turussa ja nyt Jyväskylässä enkä oikeasti edes uskalla ajatella sitä kilomäärää, mitä olen vuosien saatossa raahannut sieltä mukaani ommeltavakseni :D. Ja kun katson tuota tänä syksynä ostettua kangaspinoa tuossa ompeluhuoneen nurkassa niin heti teksi mieli rynnätä niidenkin kimppuun, mutta loppuviikoksi onkin nyt ihan muita suunnitelmia, niin kuin varmaan aika monella muullakin.
Ihanaa tulevaa isänpäivän viikonloppua teille jokaiselle! (Jostain syystä bloggeri haluaa nyt väkisin keskittää osan teksteistä, hmph, olkoon, kun on kerta niin itsepäisellä päällä ;))
Hello!
When I was thinking about my sewing related to-do-list in the end of summer one of the most important things was to sew a new winter coat for me. Ten or twenty years ago I had 2-3 woolen self made and self drafted winter coats to wear. Then I had kids and I had the one and only RTW coat through all the pregnancies. Now I only have one of those self made coats left. It's black, full lengt wrap around coat with shawl collar and the collar is full of handmade roses made of silk. I should show it to you some day on my Instagram account :). It's beautiful and I will always keep it, but the lenght and the colour and I guess somehow my age are those things that prevent me wearing it. So I really needed some new beauty in my coat wardrobe.
Anyways, you probably already know I love every shade of brown and when I found this lovely looking heavy buckle wool blend from Eurokangas I knew I had the perfect coat material in front of me. I just needed to find the pattern. I ended up one of Burda's patterns (12/12) because I often fancy them, especially their coat patterns. I loved the pattern's simplicity and elegance and I thought this fabric with structure would bring some twist to the end result. And in my opinion I was right, I just could not be more happier with the result. The coat and high heels make me feel pretty and stylish. So I'm very happy lady :).
I didn't make many changes to the pattern, it didn't have buttons though so I added those, because I feel they are a must in Finland. The pattern is a mix of sizes 36 (bust) and 38 (waist and hip) and I was very surpsised to see how well it fitted me. I also shortened the pattern about 10 cm because I feel it's more practical that way. Now I'm sure I'm going to sew more coats/jackets for me in the near future, maybe a new spring coat around March/April :)
This weekend we have Father's Day in Finland and my husband also has his birthday. So some celebration coming again. I wish you all a very nice weekend too. And be sure to check my blog next week because there's something nice also for you international readers ;). See you then!!