Pitkästä pitkästä aikaa täällä esillä jotakin muuta kuin perinteistä vaateompelua. Tällaisten käsinkirjottujen rannerenkaiden parissa olen nyhertänyt parisen viikkoa aina hetken silloin, toisen tällöin.
Eurokankaasta nappasin viime reissulla mukaan aida-kangasta ilman sen kummempia suunnitelmia. Kotona sitten googlettelin, että mitä siihen voisi kirjoa. Törmäsin tähän ja suin päin syöksyin lankalaatikolleni valkkaamaan omaan palettiini sopivia sävyjä. Tarkoitus oli tehdä uusi pussukka kännykälle. Pyh ja pöh - sain kankaanpalan kirjoessa niin kieroon, ettei siitä minkäänlaista pussukkaa olisi saanut ommeltua, lisäksi otin väljyysvaraa liian vähän, joten ei siihen kännykkä olisi edes mahtunut!
Niinpä piti ottaa suunnitelma b käyttöön. Kirjottua kankaanpalaa käsissä käänneltyäni huomasin, että siitä tulisi kiva rannekoru. Olen sellainen rimpularanne, että sellaiset muoviset kovat rannerenkaat ovat lähes aina liian löysiä minulle - jiihaa, sellainen yksi liian iso löytyikin varastoistani ja miten sattuikaan olemaan onni niin myötä, että kirjottu kangaspala oli juuri sopivan pituinen peittääkseen rannekorun. Ja sitten lähti mopo käsistä!
Läksin kirppikselle tietenkin etsimään lisää rannekoruja ja sieltä löytyi kaksi mukaan rennerenkaiden muuttumisleikkiin. Päätin tehdä kolme erilaista korua, sävyiltään sellaisia, jotka jo soveltuisivat olemassa oleviin syysvaatteisiini tai suunnitelmissa oleviin. Tässä ne nyt ovat:
Ensimmäisen ja ylimmän korun kirjoin muliinilangoilla. Keskimmäiseen käytin Catania-puuvillalankoja ja bambulangan jämiä. Malli löytyi omasta kirjahyllystä, Canwaswork Stitches and Patterns-kirjasta, jonka olen ostanut ainakin 15 vuotta sitten. Viimeisen puna-mustan mallin tein ihan omasta päästä.
Näitä kirjontoja oli tosi kiva tehdä, rannerenkaiden päällystäminen oli sen sijaan hieman hankalampaa ihan siitä syystä, että rannerenkaan ympäryshän on päällipuolelta isompi kuin sisäpuolelta. Ylimääräisen väljyyden sain kuitenkin aika kivasti ripsinauhan alle piiloon, kolmannen renkaan kohdalla työskentely sujui jo melko mukavasti! Yhdessä kokeilin liimaa, mutta siitä oli enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä enköhän saanut silläkin sotkua aikaan (kuten kuvasta näkyy). Käsinompelu oli ihan paras taktiikka näihin. Kangaskerrosten ansiosta korutkin pienenivät sopivasti ja ovat juuri passelit nyt meikäläisenkin käteen.
Sitten teille kaikille vielä kysymys. Tämä on nimittäin syyskuun erikoistekniikkakokeiluni, mutta mikä tämä "Needlepoint/Canvaswork"tekniikka on suomeksi? Omaan mieleeni ei tule kuin kanavatyö, mutta ne tehdään minusta yleensä puolikkailla ristipistoilla, joten ei tämä kai ihan sitäkään ole. Kertokaahan, jos tiedätte!
Iloa loppuviikkoonne!
Guess, what I've been doing in the evenings the last two weeks... yep, some hand embroidery or needlepoint stitches or canvaswork I think how it's called in English. I was supposed to make a new mobile phone pouch but it turned out too small and wonky! How ever the embroidered piece of aida-fabric was just perfect for covering a too big bangle. I was so happy I figured out plan b so all my work didn't get wasted.
I liked the canwaswork so much that I wanted to make more bangles. I went to the thrift store and found two more bangles and decided to cover them too. I used Norwich Stitch for the yellow-green-dark turquoise bangle, the simple stitching for the red-black bangle is my own. The very first one is made with Milanese stitch, the idea for the pouch (that turned into a bangle) was found here.
Now I'm planning my next project with this technique. If I only have time I know it's going to be great. I guess I just have to do it little by little so it'll be ready some day. First I need to look for a pattern though. This was all for today, see you hopefully soon again :).